Sarpanevan floppi
Philabid-huutokauppaportaalissa on ollut jo kohta puoli vuotta Sarpanevan huutokauppa. Ensin siitä oli pitkään ennakkoilmoitus, sitten varsinainen huutokauppa viime vuoden puolella. Sen jälkeen jälkimyynti, jota on pidennetty ja myös avattu uudestaan. Kohteena Ahvenanmaata, sen erikoisuuksia, variantteja ja kuvakevirheitä. Jotka varmasti ovat harvinaisuuksia, eli siis sellaisia, joita käsittääkseni filateliassa kerätään. Ja joista keräilijä luulisi olevan halukas maksamaan korotettua hintaa. Ainakin suomalaisissa kohteissa niille näyttää olevan kiinnostusta, ainakin vielä toistaiseksi.
Kohteita on myytävänä varsin paljon - liekö jonkun
edesmenneen keräilijän kokoelman realisointi. Omaan makuuni hintapyynnit
tuntuvat turhan korkeilta mutta en olekaan filateisti. Olen kuitenkin kerännyt
Ahvenanmaan postimerkkejä, ensipäivänkuoria tms. vaikka en moisia variantteja.
Silmiinpistävää asiassa on ollut, että kun uteliaana olen
selannut kohteita useampaan otteeseen eri vaiheissa, huutokaupassa ei ole
näkynyt juuri mitään aktiviteettia. Se varmaan on syy, miksi jälkimyyntiä on
pitkitetty. Samoin filateliaseuran kokouksiin on erikseen välitetty muistutusta
jälkimyynnistä.
Ei ole vaikea päätellä, että kohteet eivät mene kaupaksi. Myyntiajan toistuva jatkaminen tuntuu hiukan epätoivoiselta. Väitän, että myyvä
taho ei ole seurannut postimerkkimarkkinoita. Siis sitä, kuinka
"Ahvenanmaa putoaa kuin kivi", kuten eräs kokoelmaeriä realisoiva
tuttava totesi. On ilmeistä, että valtaosa Sarpanevan huutokaupan kohteista jää
myymättä - ellei sitten tule vielä uusi "jälkimyynti", ehkä 10 - 20 %
nykyisistä hintapyynnöistä. Mielikuvasyistä voisi ehkä kannattaa avata
huutokauppa kokonaan uudestaan, pienen tauon jälkeen?
Kyse on siis siitä, kuinka kiinnostus Ahvenanmaan keräilyyn on romahtanut. Todennäköisesti Ahvenanmaan uutuuspalvelulla oli Suomessakin kestotilaajia kymmeniä tuhansia joskus vielä pari vuosikymmentä sitten, mutta tuskin enää. Iso osa heistä edesmenneitä, ja jälkipolvea ei kiinnosta jatkaa harrastusta. Kokonaista ensipäiväkuorien tai leimattujen postimerkkien täydellistä kokoelmaa v. 1984 - 2020 kansioineen saatetaan myydä huutokaupassa noin satasella. Voi olla, että kun romahdus on niin näkyvissä, aktiivisetkin keräilijät luopuvat kokoelmasta, vielä kun siitä jotain saa.
Suomen postimerkkien samanlaisia variantteja ja erikoisuuksia vielä liikkuu huutokaupoissa jatkuvasti. Asia, jota filatelistit tuskin haluavat ehkä edes ajatella, saatikka todeta ääneen on, että Ahvenanmaan filateliakeräilyn romahdus enteilee samaa Suomessa ja viiveellä koko länsimaissa. Siis kun luonto korjaa suurten ikäluokkien keräilijät lopullisesti (joskus 30-luvulla viimeistään) ja uudet keräilijät on harvassa. Romahdus edennee myös niihin filatelian historian alkupään kohteisiin, joista vielä maksetaan huimia hintoja. Nyt niihin vielä panostetaan ehkä siksikin, että kuvitellaan edes niiden säilyttävän arvonsa. Mutta kuten sijoitusmaailmassa todetaan, menneisyys ei ole tae tulevaisuudesta.
Itseäni asia ei haittaa sikäli, että sitä edullisemmaksi keräily käy, mitä enemmän hintatasot romahtavat. Ammattimaiset kauppiaat ovat itse puhuneet "rakennemuutoksesta". Toki joutuvat entistä suurempiin vaikeuksiin ja ehkä lopettamaan, mutta se ei ole minun intresseissä.
Kommentit
Lähetä kommentti